Kaikki alkoi aamuneljältä, jolloin Urpo herätti emännän tassuttelemalla olohuoneessa. Tassutus kuuluu nyt erityisen hyvin, kun ei ole mattoja lattialla. Urpo kävi pihalla pissalla ja tuli sitten heti takaisin sisälle. Kun emäntä oli päässyt takaisin nukkumaan, meni hetki, niin olohuoneesta kuului törähdys ja tassuttelua - Urpo oli kakannut lattialle ja onnistunut levittämään sontaa pitkälle matkalle, myös mm. sohvatyynyyn, joka oli lattialla. Tyyny lähti saman tien roskiin.
Kun kakat oli siivottu ja kaikki taas nukkumassa, ei mennyt kauaa kun sama toistui. Nyt tosin Urpon tuotos oli löysä ja sitä oli koirien patjalla ja pedillä. Peti piti purkaa ja laittaa pesuun, patjan päällinen meni roskiin. Kolmas kerta oli pahin: ripulia oli tällä kertaa sohvalla ja Kärsän tassuilla. Kaunis käsin tehty villapeitto lähti roskiin, samoin koirien toinen patja, joka oli ilman päällistä. Kärsäkin joutui tassupesulle. Lisäksi lattia piti tietysti myös pestä kolmatta kertaa saman aamun aikana.
Silloin päätös alkoi kypsyä, nyt oli oikea hetki päästää Urpo ikuiseen lepoon. Onneksi tutulla eläinlääkäriasemalla oli vielä aika saatavilla tälle päivälle, niin asiaa ei tarvinnut yhtään pitkittää. Yllä oleva kuva on viimeinen Urposta otettu kuva. Kello oli 12, kun Urpo lähti viimeiselle reissulleen rakastamansa isännän kanssa. Isäntä palasi kotiin pelkän remmin ja pannan kanssa, ja Urpo oli poissa.
Ystävänpäivä sai siis kamalimman mahdollisen käänteen, mutta muuta vaihtoehtoa ei ollut. Urpo pääsi ansaitsemaansa lepoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti