Kolille kun matkustaa, niin ei voi olla kiipeämättä Ukko-Kolille katsomaan maisemia. Ajatella, että Urpon piti elää 13-vuotiaaksi asti päästäkseen ihailemaan kansallismaisemia!
Huipulle oli tietysti aikamoinen kiipeäminen. Jätimme auton ihan alas Pielisen rantaan ja kiipesimme koko matkan Ukolle. Siinä sai kunnon treenin, tosin menimme tietysti maltillista vauhtia, koska mukana oli seniorikoira.
Maisema ylhäällä oli kyllä vaikuttava.
Ihailtuamme kansallismaisemaa pidimme tauon Akka-Kolin juurella. Taukopaikalta näki hyvin, että sadekuuro oli tulossa meitä kohti. Onneksi koirat ehtivät ottaa pienet torkut ennen kuin meidän oli kiirehdittävä alas sateensuojaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti