torstai 3. helmikuuta 2022
Päiväreissu Uudellemaalle
Eilen oli rankka päivä koirille, etenkin Kärsälle, joka kävi ensin heti aamusta pitkällä kävelylenkillä. Lenkin jälkeen lähdimme käymään mummun luona Uudellamaalla. Mummu oli taas laittanut koiravieraille oman patjan ja juomakupin valmiiksi, mutta tällä kertaa koirat eivät pysynyeet patjallaan yhtä hyvin kuin edellisellä vierailulla jouluna. Syynä siihen on varmasti se, että isäntä ei ollut mukana komentamassa heitä tällä kertaa.
Kävimme myös ulkoilemassa, mutta ensin piti hätistella pois kauriit, jotka olivat ihan pokkana lintujen ruokintapaikalla melkein ikkunan alla. Kärsä bongasi kauriit ikkunan läpi ja nosti äläkän, mutta pian sorkkaeläimet olivat palanneet ihan talon viereen ruokailemaan. Onneksi ne pysyivät poissa sen aikaa, kun olimme ulkona. Oli ihana pitää koiria vapaana juoksentelemassa. Mummun luona se on mahdollista, koska talo sijaitsee päättyvän tien päässä ja lähimmät talot ovat sukulaisten omistuksessa.
Koirat saivat siis olla vapaana ja he tulivat aina todella kiltisti luokse kutsusta. Yhden kerran Kärsä jäi noin puoleksi minuutiksi jonnekin, mutta sitten hän tuli juosta jolkottaen. Urpoa ei vanhuus painanut yhtään, kun hän loikki ja pomppi lumessa.
Ulkoilun jälkeen koirat saivat ruokaa ja sitten he olivatkin aika poikki. Urpo meni vähän salaa nojatuolille nukkumaan, mutta hän sai onneksi luvan olla siinä. Itse asiassa Urpo nukkui siinä niin sikeästi, että hän ei huomannut yhtään, kun muu porukka oli lähdössä. Emäntä joutui hakemaan Urpon olohuoneesta ja melkein repimään pois nojatuolilta.
Mummun luota matka jatkui vielä Sipin ja Nukan luo, missä oli taas vuorossa ulkoilua. Se oli aika kaoottinen lenkki, koska ensinnäkään neljän ison koiran kanssa ei ole helppo kulkea kapeita väyliä pitkin ja toiseksi mukana oli vielä pikkuveli pulkassaan. Yhdessä kohdassa joku koirista bongasi pusikosta jotain ja sitten kaikki neljä olivat aivan hököillään ja Kärsä ja Sipi haukahtelivat. Ei kovin rentouttavaa, mutta lopulta tilanne rauhoittui ja sitten oli ihan mukavaa.
Kävimme vielä hetken sisällä Sipin ja Nukan luona. Nukka oli aivan haltioissaan vieraista ja halusi koko ajan antaa pusuja Urpolle sekä myös Kärsälle, joka painautui ulko-ovea vasten yrittäessään paeta pientä fania.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti