Tänä aamuna selvisi, miten sunnuntaina kohtaamillemme karkureille kävi. Ne tulivat vastaan aamulenkillä, tällä kertaa emäntänsä kanssa, joka kertoi, että koirat olivat palanneet kotiin itsekseen. Ne olivat lähteneet karkuun emännältä metsässä, mutta onneksi ympäristö oli tuttu ja ne osasivat palata kotiin omin päin. Hieno juttu! Toivottavasti ne eivät enää karkaa.
PS. Kuva ei liity tekstiin, sillä Urpo ja Kärsä osaavat odottaa kiltisti, kunnes saavat luvan hypätä autosta ulos. Ainakin melkein aina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti