Pappa ja Hättä

Pikkuveli on vihdoin alkanut puhua ja nyt hän osaa jo melkein sanoa Urpon ja Kärsän nimet. Urpo on useimmiten Pappa pikkuveljen suussa, koska se on tietysti helpompi ääntää kuin Urpo. Joskus hän sanoo Urpoa myös Uupoksi. Kärsän nimi on täynnä pikkulapselle vaikeita äänteitä, joten nimi vääntyy muotoon Hättä.

Saa nähdä alkavatko koirat jossain vaiheessa ymmärtää lapsen puhetta ja jos näin käy, niin tottelevatko he kuitenkaan. Eiväthän he juuri tottele emäntääkään!

Juoksulenkki ennen auringonnousua

Aurinko nousi tänään kuusi minuuttia yli yhdeksältä, mutta silloin olimme jo palanneet lenkiltä. Olisi kannattanut mennä hieman myöhemmin, koska lenkin varrella sattui ja tapahtui kaikenlaista. Ensinnäkin liikennettä oli paljon, koska ihmiset olivat lähdössä töihin.

Lenkin loppupuolella erään talon pihalla mies vihelteli ja huuteli jotain ja vähän matkan päässä oli koira irrallaan. Se lähti juoksemaan meitä kohti, jolloin jouduimme juoksemaan pakoon vähän matkaa. Lopulta koira meni omaan pihaansa ja pääsimme jatkamaan matkaa.

Sitten vähän matkan päässä siitä tuli koira vastaan taluttajansa kanssa. Se sekosi ja alkoi riuhota remmissä niin kuin myös Urpo ja Kärsä. He onnistuivat riuhtomaan niin, että emäntä menetti tasapainonsa ja kaatui, onneksi kuitenkin täysin hallitusti. Siitä Urpo ja Kärsä tajusivat lakata riuhtomasta.

Kun pääsimme vihdoin kotipihaan ja koirat olivat juuri päässeet kahleistaan, niin postin auto kaartoi portille. Siitä alkoi taas kauhea huuto ja rähinä, mutta onneksi portti oli kiinni, niin paketintuoja uskalsi tulla ulos autostaan.

Veneilijät

Viime viikonloppuna oli taas kalastusretken vuoro. Koirat päivystivät veneen keulassa takit päällä, kunnes he pääsivät saareen päivystämään herkkuja.


Kuva J.T.

Rötväyspaikka palautettu

Vierashuoneen sänky on palautettu paikoilleen ainakin väliaikaisesti puolen vuoden evakon jälkeen! Nyt Urpo ja Kärsä makoilevat sängyllä usein, tosin joskus he saavat kaverikseen pikkuveljen, joka pitää sänkyä trampoliinina. Se siitä rauhallisesta paikasta.

Urpo "karkasi"

Yhtenä päivänä kun olimme pihalla, Urpo hävisi näkyvistä. Se nyt ei vielä ole mikään ihmeellinen juttu, mutta kun häntä ei alkanut kuulua takaisin, niin emäntä huolestui ja alkoi kutsua Urpoa ja vihellellä. Silloin ei yleensä mene kauaa kunnes hän tulee takaisin, mutta sinä päivänä Urpoa ei näkynyt eikä kuulunut. Aikaa oli mennyt jo ainakin 15 minuuttia ja huoli alkoi olla kova.

Sitten emäntä keksi, että Urpo olisi voinut livahtaa sisälle omin päin siinä välissä, kun ovi oli hetken auki. Urpoa ei kuitenkaan löytynyt sisältä, joten viheltely ja huutelu jatkui ulkona. Ei kuulunut mitään. Lopulta emäntä muisti, että Urpo oli viimeksi nähty pihamökissä ja sieltä hän löytyikin! Hän oli jäänyt sinne, kun emäntä oli laittanut oven kiinni perässään vilkaisematta taakse. Urpo oli erittäin iloinen päästessään pois sieltä, samoin emäntä ja Kärsä.

Lauantailenkki

Urpo ja Kärsä pääsivät aamulla juoksulenkille ennen kuin alkoi sataa ja tuuli voimistui. Se ei lohduttanut Urpoa, joka ei ollut tänään kiinnostunut juoksuhommista. Välillä häntä sai vetää perässä, mutta onneksi Kärsä on aina innokas veturi.

Leikkejä pihamökissä

Tänään olimme vähän aikaa pihamökissä aloittelemassa remppaa. Pikkuveli komensi Kärsän heti autohäkkiin, joka on ollut mökissä siitä lähtien kun vaihdoimme autoa. Sitten pikkuveli tunki Kärsän seuraksi ja meinasi vielä laittaa luukun kiinni. Urpo vain seurasi lasten leikkejä epäuskoisena ja varmasti tyytyväisenä, ettei hänen ollut pakko osallistua.

Uusi pesä

Nyt kun asuintalo alkaa olla kutakuinkin rempattu, niin on aika kunnostaa pihamökki. Sen tyhjennys on alkanut ja vanha sänky on tuotu takaisin vierashuoneeseen väliaikaisesti. Sänky on menossa kaatopaikalle (ainakin emännän mielestä), mutta se on nyt siis petauspatjoineen vierashuoneessa koirien iloksi. He tykkäävät nukkua mytyssä olevan petarin päällä vuorotellen.

Nyt sänkyä ei siis ainakaan voi enää ottaa ihmisten käyttöön, koska se on täynnä koirankarvoja ja kuolaa ja ties mitä. Joskus aikaisemmin kun sänky oli vierashuoneessa koottuna, sen päällä oli aina vähintään tuplapeitto, jottei petauspatja menisi likaiseksi.

Upeaa taidetta

Isäntä vietti loppuvuodesta merkkipäivää ja sai (metsästys)kaverilta aivan upean lahjan, taulun jossa on Urpon ja Kärsän kuvia. Se pääsi tällä viikolla vihdoin seinälle kehystettynä.

Lisäksi olohuoneen seinälle tuli vanhoja valokuvia Urposta. Ne olivat aiemmin makuuhuoneen seinällä, mutta ne otettiin pois remontin ajaksi muutama vuosi sitten ja pääsivät nyt vasta takaisin. Pitäisi vielä ottaa Kärsästä hyviä kuvia ja laittaa seinälle.

Kylmää kyytiä

Lämpömittari näytti aamulla kuutta pakkasastetta, mutta Urpo ja Kärsä lähtivät kuitenkin isännän kanssa kalaan. Veneessä on mahtanut olla aika hyytävän kylmä, mutta onneksi veneajelu päättyi saareen, missä koirat pääsivät temmeltämään lämpimikseen.



Kun kalastajat söivät eväitä, koirat kerjäsivät hyvin vetoavasti. Heille on yleensä omat herkut mukana, mutta kyllä he silti joskus saavat maistiaisia ihmisten eväistä. Eihän tuollaisia naamoja oikein voi vastustaa! Urpolla on erityisen hävytön ilme.