Urpon ja Kärsän karvaton pikkuveli syntyi viime perjantaina ja tuli kotiin sairaalasta tiistaina. Ensimmäinen kohtaaminen taisi jännittää meitä kaikkia. Urpo meni rohkeasti nuuhkimaan turvakaukalossa ollutta vauvaa kun taas Kärsä kierteli ja kaarteli epäluuloisena eikä oikein uskaltanut mennä lähelle.
Kun pikkuveli makoili turvakaukalossaan olohuoneen lattialla, Urpo asettui siihen viereen makaamaan ja pysyi siinä niin kauan, että vauva nostettiin syliin.
Kärsäkin on pikkuhiljaa lämmennyt pikkuveljelle. Hän on nuuhkinut vauvaa ja menee usein katsomaan, jos kehdosta kuuluu ininää. Se on tietysti kurjaa, että koiria täytyy koittaa hillitä vähän väliä, koska seisojat eivät monessakaan tilanteessa osaa liikkua rauhallisesti, vaan aina pitää koohottaa sata lasissa. Pienen vauvan kanssa se ei oikein ole hyvä.
Onneksi pikkuveli on tuonut mukanaan myös hyviä juttuja. Ainakin imetystyyny on sellainen, että koirat viihtyvät sen päällä ja tahtovat tulla viereen rötväämään, kun vauva syö.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti