Viime viikolla nautimme hollantilaisen (ihmis-) vieraan seurasta. Kävimme tietysti myös näyttämässä hänelle saaristoa samalla kalastellen, tosin se oli välillä hieman haastavaa kahden yli-innokkaan seisojan takia.
Kävimme tauolla eräässä saaressa, missä koirat saivat hetken aikaa jaloitella niemennokassa. Makkaranpaisto kiinnosti tietysti erityisen paljon, mutta tällä kertaa koirille ei tippunut yhtään maistiaisia.
Olimme merellä muutaman tunnin, joten koiria alkoi jossain vaiheessa väsyttää. Kärsä nukkui rauhassa veneen pohjalla, mutta Urpo ei oikein osaa rauhoittua veneessä. Hänen piti taistella nukahtamista vastaan pilkkimällä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti