Kaikki kelpaa

Urpon persous kaikelle on noussut uusiin sfääreihin - hän syö nykyään myös tyrnimarjoja suoraan puskasta! (Ja Kärsä myös, mutta se nyt ei ole mikään ihme.)



Ensi syksynä pitää vissiin aidata tyrnitkin niin kuin mansikat, jotta ihmisille jäisi jotain syötävää koirien jäljiltä...

Omenavaras

Urpo on alkanut tykätä ompuista ja syö niitä aina kun sattuu löytymään. Oman pihan pariin omenapuuhun tuli vain muutama hedelmä, mutta lenkkireitin varrella on joitakin puita, jotka tuottavat parempaa satoa. Urpolla ja Kärsällä on välillä pientä kilpajuoksua, kun he sattuvat bongaamaan pudonneen omenan.

Kuvan omppua Urpo kantoi noin kilometrin verran suussaan, jotta saisi syödä sen rauhassa kotipihalla.

Löysät matolla

Urpo on kahtena edellisenä yönä kakannut lattialle. Ensimmäinen vahinko tuli tietysti olohuoneen isolle villamatolle, joka oli juuri pesulassa alle puoli vuotta sitten. Se oli pakko taas viedä pesulaan, koska ripulitahra ei lähtenyt siitä millään ilveellä.



Toinen vahinko tuli seuraavana yönä samaan kohtaan, mutta matto oli onneksi jo pesulassa. Se tässä vain ihmetyttää, että eikö Urpo viitsinyt herättää isäntäväkeä vai eikö hän vain onnistunut siinä.

Kovin kipeältä Urpo ei vaikuta, sillä hän kerjää ruokaa ihan samaan tyyliin kuin aina ennenkin. Hän sai Canikuria vaivoihinsa, joten toivottavasti nyt helpottaa.

Kusiset oltavat

Tässä jokin aika sitten kävi niin, että Kärsä pissasi emännän jalan päälle ihan yhtäkkiä. Pahaa aavistamaton emäntä ei edes heti huomannut mitä tapahtui, koska tilanne oli niin odottamaton. Lähellä ei ollut muita koiria eikä mitään ilmiselvää syytä sille, että Kärsä päätti kusaista päälle.

Onneksi tällaista ei ole aikaisemmin sattunut ja onneksi vahinko tapahtui ihan kodin lähellä, ettei emäntä joutunut kulkemaan märällä kengällä ja sukalla kovin pitkään.

Vielä on kesää jäljellä

Lööpit huutavat taas jotain helteitä, mutta kyllä meille riittää viileämpikin ilma, jos vain olisi aurinkoista. Tänään oli ainakin oikein mukavaa rötvätä terassilla, kun ei ollut liian kuuma.

Oravakyttääjä

Pihapiirissämme on paljon oravia puissa ja niistähän Kärsä tykkää. Hän jaksaa kytätä niitä vaikka kuinka pitkään, vaikkei hän niitä ikinä kiinni saakaan.

Kanalintukauden avaus lähenee

Kärsä se vaan jaksaa seisoa Urpoa, kun ei pääse oikeisiin hommiin! Ylihuomenna alkaa kanalintukausi, mutta meidän koirat saavat vieläkin odottaa tositoimiin pääsyä joitakin viikkoja.

Uudet rutiinit

Urpo ja Kärsä ovat nyt useamman viikon ajan päässeet hyvin aikaisin aamulla pitkälle lenkille emännän kanssa. Sitten he ovat huilineet päivän ajan ja illalla he ovat käyneet isännän kanssa lenkillä. Tällaista rutiinia ei ole ennen ollut, mutta se on tuntunut sopivan ihan hyvin, jos ei lasketa pientä levottomuutta päivän aikana ennen iltalenkkiä.

Nyt rutiini on pian taas muuttumassa, kun isännän työkuviot muuttuvat. Onneksi koirat tottuvat nopeasti uusiin tilanteisiin, kun puitteet säilyvät samana.

Leikkikaveria vailla

Kärsä sai pari päivää sitten leikkiä Moonan kanssa, ja ilmeisesti hänelle jäi siitä leikin kaipuu, sillä nyt hän kiusaa Urpoa koko ajan. Valitettavasti Urpo ei ole lainkaan kiinnostunut.

Keppikokoelma

Yllä olevaan kuvaan oli somessa jätetty kommentti, että Urpolla on vakuuttava keppikokoelma. No, voihan sen niinkin nähdä!