Ilkeä Urpo

Kärsä löysi metsästä ihanan kepin ja kantoi sitä pitkät pätkät lenkillä. Sitten Urpo päätti, että hän haluaa kepin itselleen ja yksinkertaisesti vei sen Kärsän suusta. Kamalan ilkeää! Kärsän rooli on olla ikuinen kakkonen.

Kärsä-muumi

Kärsä ei yhtenä aamuna tehnyt kakkaa ollenkaan aamulenkillä. Koirat pääsevät ennen isäntäväen työpäivää noin puolen tunnin lenkille, ja yleensä he tekevät tarpeensa lenkin aikana, mutta yhtenä aamuna Kärsä heittäytyi muumiksi eli oli niin kuin hänellä ei olisi peräaukkoa lainkaan. Onneksi hän kuitenkin kesti koko pitkän työpäivän ja pidätteli kakkaa.

Aamu vs ilta

On aina yhtä mukavaa ehtiä ulos silloin kun aurinko paistaa. Näin syystalvella se on haastavaa etenkin työssäkäyvälle ihmiselle, mutta onneksi se onnistuu kuitenkin silloin tällöin. Synkkyyden takia on pitänyt kaivaa esiin koirien heijastinliivit, koska muuten heitä ei näe ollenkaan. Ainoastaan Urpon valkoinen häntä erottuu pimeässä!

Saunatontut

Kärsä ja pikkuveli tulivat yhtenä päivänä mukaan saunaan, kun emäntä oli ripustamassa pyykkejä. Siellä on lattialämmitys aika kovalla, joten lauteiden alla oli varmasti mukava köllötellä.

Talvi tuli

Vihdoin vesisade loppui ja säähän tuli täyskäännös! Pääsimme heti aamusta juoksulenkille lumisiin maisemiin. Urpo oli taas pirteällä päällä ja jaksoi juosta hyvin. Emäntä meinasi sipata välillä, mutta onneksi koirat jaksoivat tsempata.

Kaikki nipussa

Urpo ja Kärsä olivat yhtenä iltana nipussa sohvalla, ja pikkuveli liittyi seuraan. Siinä he makoilivat pitkät pätkät kolmestaan. Urpolla oli varmaan aika tukalaa pikkuveljien keskellä, mutta hän ei lähtenyt pois, vaikka hänellä oli täysi vapaus siirtyä sohvalta esimerkiksi omalle patjalle.

Lounastreffit ja allaslenkki

Olimme tänään pikaisilla lounastreffeillä Villan ja Sipin luona. Kärsä sai taas köniin valkoisilta, jotka eivät muutenkaan yhtään tykänneet vieraista. Urpo ja Kärsä olivatkin aika hävyttömiä, sillä he ottivat heti kaikki Villan ja Sipin luut haltuunsa ja jäivät sitten keittiöön norkoilemaan ruokapöydän ääreen. Kun vierailu oli lopussa, Villa ja Sipi tulivat ovelle varmistamaan, että tunkeilijat häipyvät.



Sateesta huolimatta matka jatkui Haunisten altaalle Raisioon. Reitti oli erittäin märkä ja mutainen, ja vettä satoi taukoamatta, mutta sentään sade ei ollut huuhtonut ihan kaikkia hajuja pois. Lenkki oli päivän päälenkiksi hieman lyhyt, mutta toisaalta koirat eivät oikein kaivanneet mitään megalenkkiä sateen takia.

Pääkallokeli

Tänään alkoi iltapäivällä tihkua vettä pakkasyön jälkeen. Kelistä tuli niin liukas, että jopa metsässä oli vaikea kulkea. Tie oli silkka luistelurata, missä koirien tassutkin lipsuivat. Kun tuli auto vastaan, oli pakko hypätä ojaan, koska väistäminen olisi varmasti ollut autoilijalle vaikeaa.

Vihdoin päivänvalossa

Isäntäväki on joutunut olemaan tällä viikolla joka päivä töissä päiväsaikaan, joten koirien ulkoilut ovat tapahtuneet pimeinä vuorokaudenaikoina. Tänään he pääsivät vihdoin ja viimein päivänvalon aikaan ulos. Metsässä on vaikea kulkea pimeällä, joten sinne koirat eivät ole pahemmin päässeet arkena, mutta tänään koitti sekin riemu.

Yksinäinen Kärsäeläin

Kärsälle ei riitä mikään läheisyyden määrä, hänen pitää aina päästä jonkun kylkeen kiehnäämään. Jos ketään ei ole saatavilla viekkuun, hän kiehnää vaikka nallekarhun kanssa.