Marraskuun vika

Marraskuu on yleensä pimeä ja harmaa, mutta tänään oli aika mukava aamu. Kärsä vei emännän juoksulenkille ja suostui pysähtymään pellonreunalle kuvattavaksi. Hän olisi kyllä mieluusti juossut pellolle, koska häntä kiinnosti pellolla olleiden harsojen painot, jotka näyttivät vähän linnuilta.

Päivä lyhenee

Kärsä ehti nauttia päivän viimeisistä auringonsäteistä vielä iltapäivällä. Ilma oli sen verran viileä, että hänellä oli fleece yllään lämmittämässä.



Tuo fleece, Jumppapomppa merkiltään, on kyllä ollut hyvä ostos tällaisia päiviä varten, kun ei tarvitse talvitakkia, mutta ei kuitenkaan tohdi viedä lyhytkarvaista koiraa ulos ilman mitään.

Koirametsäilyä

Kärsä pääsi tänään leikkimään Moonan kanssa koirametsään. Urpokin olisi tietysti saanut leikkiä, mutta hän viihtyi omissa oloissaan.



Kärsällä ja Moonalla oli hurja meno päällä välillä, ja ihmiset saivat taas väistellä sinkoilevia seisojia. Moona koitti pari kertaa haastaa Urpoakin leikkiin, mutta eihän papparainen pysy nuorempiensa vauhdissa mukana.

Lumi tuli, lumi suli

Talvi loppui lyhyeen tällä kertaa. Nyt on taas kurakeli, joten tassujen peseminen jatkukoon. Sentään välillä näkyy aurinkoa.

Pupujahti

Kärsä lähti tänään rusakkometsälle, mutta Urpo jäi kotiin emännän seuraksi. Hän ei olisi pärjännyt kylmässä säässä ja vaikeassa maastossa. Sen sijaan Urpo kävi rauhallisella lenkillä kauniissa auringonpaisteessa.



Kärsä ei saanut saalista tällä kertaa, mutta hänellä oli kuitenkin kiva päivä isännän kanssa.

Talvi tuli

Nyt se talvi sitten tuli. Ihanaa, kun ei tule kuraa sisälle eikä tarvitse pyyhkiä eikä pestä tassuja!



Papparaiset eivät tosin näyttäneet kovin tyytyväisiltä, kun kävimme pikaisesti postilaatikolla.

Takit päällä pimeydessä

Talvi ei ole kunnolla alkanut, mutta tänään oli silti takkikeli. Urpo ainakaan ei olisi pärjännyt ilman. Onneksi ei kuitenkaan ole liukasta, sillä koirille ei liene tarjolla nastatossuja.

Musta sunnuntai

Urpolla ja Kärsä oli tänään hyvin huono päivä. Ensin Kärsä vei naapurin pojan kädestä puoliksi syödyn omenan. Poikaparka ei osannut varoa, koska eihän yksikään koira voi olla niin sikamainen.



Vielä suurempi rikos tapahtui illalla, kun koirat jäivät keskenää kotiin noin vartiksi. Tiskipöydällä oli folioon kääritty peurapaisti, joka tietysti kiinnosti koiria. Villi veikkaus on, että Kärsä on noussut etutassuilla pöydälle ja vienyt paistin ja syönyt siitä ainakin suurimman osan. Emännän palatessa kotiin paisti oli kadonnut ja Urpo oli folion kimpussa olohuoneen lattialla. Urpolle lienee siis jäänyt vain folio Kärsän syötyä paistin.

Mitään eivät kuitenkaan kadu.

Urpon iltavillit

Urpo on välillä iltaisin vähän levoton (tai aika paljonkin). Hän saattaa ravata sohvan ja ruokapöydän väliä koko ajan välittämättä käskyistä pysyä sohvalla. Hän ei vain voi vastustaa hyviä hajuja, joita keittiöstä tulee.

Urpo on nyt saanut muutaman viikon ajan maksalaatikkoa ruuan seassa, joten hänelle on maistunut oma ruoka oikein hyvin, mutta silti hän tahtoo kerjätä myös muiden lautasilta.

Kärsä pelaa pleikkaa

Koirien peti toimii välillä myös pelituolina, kun pikkuveli pelaa pleikkaa. Kärsä ei arastele mennä sinne sekaan, vaikka hän meinaakin välillä sotkea koko pelin mönkimällä ja sohimalla ohjainta.

Pimeää on

Marraskuussa tuppaa olemaan pimeää ja märkää, joten heijastimet ja sadetakit ovat ahkerassa käytössä. Se vain ihmetyttää vuodesta toiseen, ettei koirien takkeihin laiteta isompia heijastimia. Ne olisivat tuikitärkeitä, kun kulkee tiellä, jolla ei ole valaistusta lainkaan.

Taas huono lenkki

Kärsä ei arvostanut yhtään tämän aamun juoksulenkkiä sateessa. Matkaa kertyi vain reilu 10 kilometriä, mutta Kärsää ei näyttänyt huvittavan millään. Eihän se tietysti kovin nautinnollista ollutkaan, kun oli pimeää ja märkää.

Marraskuun eka lenkki

Marraskuu alkoi juoksulenkillä Kärsän kanssa. Liekö harmaus vai tihkusade syynä, mutta Kärsä ei ollut ollenkaan messissä tänään. Häntä sai melkein vetää perässä.