Liian kylmä

Tänä aamuna tapahtui ennenkokematon ihme: Kärsä ei kerta kaikkiaan halua lähteä lenkille! Hän pakeni pedille, kun emäntä lähestyi remmin kanssa. Urpo meni myös, mutta hänen nyt ei olisi tarvinnutkaan lähteä mihinkään.



Ei Kärsääkään toki pakoteta, jos hän ei halua lähteä. Ehkä menemme ulos päivemmällä, jos pakkanen lauhtuu edes vähän.

Varusteet kohdillaan

Kärsä sai tänään uudet tossut suojaamaan tassuja pakkaselta. Hän ei kyllä oikein tykännyt niistä. Lisäksi päähän laitettiin ihmisveljen karvahattu, joka pysyy paikoillaan hieman paremmin kuin kauluriviritys. Tossut lentelivät menemään, kun isäntä päästi Kärsän pellolle juoksemaan, joten niitä ei voi käyttää ainakaan metsästyksessä. Mutta jos ne suojaisivat kylmältä edes vähän, niin siitäkin olisi jo apua.

Uskollisimmat

Isäntä lähti asioille ja jätti koirat kotiin emännän kanssa. Heille ei näytä kelpaavan emännän seura, sillä he ovat aivan hököillään koko ajan ja odottavat vain isäntää kotiin.



Kun naapuri ajoi talomme ohi, koirat ryntäsivät ensin ikkunalle katsomaan ja sitten eteiseen haukkumaan. Hölmöt eivät tajunneet pitkään aikaan, ettei kukaan ole tulossa meille juuri nyt.

Taas kylmää

Urpo on tänä vuonna käynyt lenkillä kahdesti, joista ensimmäinen päättyi paleltuneisiin korviin. Toisen kerran hän kävi, kun pakkanen oli maltillinen. Nyt on taas niin kylmä, ettei Urpoa otettaisi, vaikka hän haluaisikin. Kärsäkin joutuu turvautumaan kauluriin korvien peitoksi, ettei kävisi niin kuin Urpolle.

Aina yhdessä

Urpo ja Kärsä ovat olleet yhdessä melkein koko ajan koko Kärsän elämän eli pian 12 vuotta. He ovat aina tykänneet makoilla vierekkäin ja päällekkäin ihan lähellä toisiaan.



He ovat aivan liikuttavan suloisia.

Pupuja narraamassa

Kärsä pääsi paikallisen metsästysseuran rusakkojahtiin tänään. Mukana oli muitakin koiria, ja hakuun pääsi vuorotellen. Kärsä haki omalla vuorollaan hyvin, mutta rusakot olivat piilossa, sillä yhtäkään ei löytynyt koko päivänä. Kukaan muukaan ei löytänyt pupuja.



Kärsä pääsi kuitenkin juoksentelemaan ja tekemään sitä, mistä hän kaikista eniten tykkää, mikä on pääasia.

Niin ihana papparainen

Urpo täyttää maaliskuussa 15 vuotta ja alkaa siis olla jo todella vanha. On täytynyt ruveta hyväksymään ajatus siitä, että Urpon aika alkaa olla lopuillaan ja ettei hän enää kovin pitkään voi olla kanssamme. Mutta kun katsoo häntä, niin ei meinaa pystyä käsittämään, että noin ihanasta papparaisesta pitäisi jonain päivänä pystyä luopumaan!

Paleltumat parantuneet

Urpon korvat olivat viime viikon pakkaslenkin jäljiltä turvoksissa melkein viikon verran, mutta nyt ne ovat taas palautuneet. Urpo ei tosin ole sen koommin halunnut lähteä lenkille, vaikkei pakkanen enää pauku yhtä kovaa. Häntä ei nyt kuitenkaan enää ikinä pakoteta lähtemään, jos hän ei tahdo.

Sairaanhoitaja Kärsä

Kun ihmisveli on kipeä, Kärsä ryhtyy sairaanhoitajaksi ja menee viekkuun lämmittämään ja hoitamaan (ja ehkä hakemaan itselleen vähän huomiota). Niin söpöä!

Loppiaisen reippailut

Lämpömittarin lukema oli -16,5 astetta, mutta Kärsä lähti silti reippaana emännän kanssa juoksemaan. Kärsälle piti virittää kauluri korvien suojaksi, ettei hänelle kävisi niin kuin Urpolle eilen. Kauluri ei ihan koko aikaa pysynyt kunnolla paikoillaan, mutta oli silti parempi kuin ei mitään. Ainakaan Kärsän korvat eivät paleltuneet ja hän jaksoi hienosti.

Urpo lenkillä

Urpo halusi välttämättä lähteä mukaan lenkille juuri tänään, talven toistaiseksi kylmimpänä päivänä. Hän olisi halunnut kääntyä takaisin jo aika pian, mutta tyhmä emäntä ajatteli, että jatketaan nyt vielä vähän matkaa. Ei olisi kannattanut, sillä lopulta Urpo-raukka oikein tärisi ja nosteli tassujaan.



Kotona emäntä tajusi, ettei Urpon takki ole yhtä lämmin kuin Kärsä pomppa. Olisi kannattanut edes vaihtaa heille takit päittäin. Lisäksi Urpo olisi tarvinnut jotain korviensa suojaksi, koska korvat olivat illalla turvoksissa eli selvästi paleltuneet. Nyt täytyy seurata tilannetta ja tarvittaessa lähteä eläinlääkäriin.

Tästä lähtien Urpoa ei enää ikinä viedä kovalla pakkasella lenkille!

Aamulenkin löydös

Kärsän aamulenkin varrelta löytyi ylläri: räjäytetty postilaatikko. Jollain on ilmeisesti mennyt uudenvuodenjuhlinta vähän pitkäksi, sillä tämä on tapahtunut viime yön aikana. Illalla postilaatikot telineineen olivat vielä ihan kunnossa. Ei auta muu kuin lähteä postilaatikko-ostoksille ja korjata teline, niin koirilla on taas kunnon paikka, mihin nostaa tassua.

Piilossa kylmyydeltä

Urpo ei ole tänä vuonna vielä pystynyt lähtemään lenkille, koska on ollut niin kylmä ilma. Hän on sen sijaan nautiskellut peiton alla omalla pedillään. Ihan sopivaa tekemistä pian 15-vuotiaalle pappakoiralle.

Ensimmäinen aamu

Vuoden 2026 ensimmäinen aamu oli nätti, ja Kärsä lähti emännän kanssa reippaana juoksulenkille ennen auringonnousua. Eipä näkynyt ketään muita kylänraitilla vielä siihen aikaan.



Nyt täytyy nauttia Kärsän juoksuvalmennuksesta, koska tänä vuonna hän täyttää 12 vuotta eikä ole niin itsestäänselvää, että hän enää jaksaa kovin pitkään juoksuttaa emäntää.



Urpon viidennentoista uudenvuodenpäivän ainoa aktiviteetti oli isännän lautasen nuoleminen. Sikamaista!