Bussipysäkillä

Silloin tällöin menemme vastaan, kun pikkuveli tulee koulubussilla kotiin. Koirat ovat jo hoksanneet, että jos lähdemme keskellä päivää lenkille, niin silloin mennään vain postilaatikolle ja takaisin ja sen jälkeen jatkuu lepäily vielä jonkin aikaa.



Kuvassa Urpokin muka kuuntelee korvat höröllä bussin ääniä, vaikkei hän mitään enää kuulekaan.

Matolääkepulma

Nyt tuli viimein sopiva heti antaa koirille matolääkkeet pitkästä aikaa. Ongelma on vain se, että Urpo ei suostu millään ottamaan sitä. Ruuan sekaan piilotettuna ei mene. Urpo syö kaiken ympäriltä ja jättää lääkkeen syömättä.

Seuraava askel oli laittaa se syvälle kurkkuun ja pitää sen jälkeen suun kiinni. Ei auttanut - Urpo ei nielaissut sitä edes pakotettuna. Sitten oli vaihtoehtona vielä murskata lääke ja sekoittaa ruokaan. Eipä auttanut sekään, sillä Urpo ei nyt sitten syö ruokaa ollenkaan. Kovin montaa päivää ei voi olla syömättä, kun on ennestään jo aivan liian laiha, joten täytyisi varmaan keksiä jokin muu matolääke. Ehkäpä nestemäisen lääkkeen saisi truutattua suuhun.

Lokakuun auringossa

Aurinko paistaa pihallemme enää pienelle kaistalelle ja vähän aikaa iltapäivällä, mutta koirien pitää päästä nauttimaan paisteesta edes pieneksi hetkeksi.

Valmentaja polleana

Kärsän juoksuvalmennuspalvelut ovat taas tuottaneet tulosta. Emäntä kävi juoksemassa maratonin ja teki uuden oman ennätyksen. Siitä kuuluu kiitos Kärsälle, joka vaatii joka aamu pitkät lenkit joko juosten tai reippaasti kävellen. Kärsä ei oikein tahdo rauhoittua, jos ei pääse kunnon lenkille heti aamusta, ja se kyllä pitää yllä emännän kuntoa.

Lenkillä sateessa

Urpo joutui isännän kanssa lenkille sateeseen ilman sadetakkia. Onneksi hänellä on ihana kylpytakki, jonka hän sai ylleen lenkin ja tassupesun jälkeen.

Syysloma

Kärsä olikin jo syyslomalla, joten nyt on emännän ja pikkuveljen vuoro lomailla.
/

/
Matkakohteeksi valikoitui Saksa. Siitä voi lukea enemmän täältä.

Kunnon vauhtilenkki

Kärsällä on jäänyt metsästysreissun jälkeen vauhti päälle. Tänä aamuna hän vei emännän juoksulenkille, josta tuli niin vauhdikas, ettei ole ennen tällaista ollutkaan. Toivottavasti Kärsä jaksaisi nyt vielä pitkään näitä juoksulenkkejä, vaikka ikä alkaa painaa jo.

Pihahommissa

Isäntä on tämän viikon vielä lomalla ja on tehnyt pihahommia. Koirilla on ollut tärkeä tehtävä vahtia, ettei vain sattuisi mitään. Mitäs siitä, jos aurinko sattuu paistamaan sopivasti niin, että vahtimishommia voi tehdä patjalla maaten.

Kärsä palasi kotiin

Kärsä palasi viikonloppuna kotiin suurelta metsästysreissultaan. Urpokin taisi salaa ilahtua, kun sai kaverin takaisin.



Kärsä ei ole kyllä laihtunut reissussa, vaan on edelleen vähän plösö. Urpo sen sijaan on vieläkin ihan luuviulu. Matokuuri voisi olla paikallaan.

Pappalenkkeilyä

Urpon kanssa on niin kivaa lenkkeillä, koska hän on niin rauhallinen nykyään. Nuorempana piti vielä rähjätä remmissä, jos vastaan tuli toinen koira, mutta nykyään Urpo kävelee ohi eikä katso muita päinkään. Sekös muita harmittaa! Yhtenä päivänä kohtasimme möykkäävän lapinkoiran, joka meinasi saada hepulin, kun Urpo vain tassutteli tyynesti ohi.

Kärsä tykittää

Kärsä on aivan liekeissä Inarin erämaassa. Hän on saanut taas saalista ja muutenkin toiminut hienosti metsällä. Iltaisin hän on kömpinyt ihmisten sänkyyn, mutta eihän häntä voi kieltääkään, kun noin hienosti toimii.

Pappakoirien kohtaaminen

Urpo on nauttinut olostaan kotona ilman Kärsääkin. Hän on päässyt lyhyille ja rauhallisille lenkeille.



Eilen olimme juhlistamassa ukin synttäreitä. Siellä oli vieraana toinenkin pappakoira, joka on suunnilleen Urpon ikäinen. Tarkka ikä ei ole tiedossa, koska Bingo on löytökoira. Alkuun vähän jännitti päästää Urpoa kohtaamaan Bingo sisätiloissa, mutta se meni ihan hyvin. Ainoa selkkaus tuli, kun Urpo meni Bingon isännän rapsuteltavaksi. Siitä Bingo ei tykännyt ja alkoi murista, mutta Urpo ei ollut moksiskaan, sillä eihän hän kuule enää mitään.



Urpo on ollut vähän valikoiva syömään viime aikoina. Kuvassa hän kiirehtii kauheaa kyytiä sisälle syömään, mutta saatuaan ruuan eteensä Urpo vai tuijotti sitä ja lähti pakittamaan kauemmas. Vain syöttämällä hän suostui syömään. Sen jälkeen olikin hyvä mennä ihmisten ruokapöydän ääreen kerjäämään herkkuja.

Kärsä onnistui

Kärsällä on ennyt hyvin pohjoisessa. Hän on jaksanut juosta hyvin ja saalistakin on tullut.

Pohjoisen vesillä

Kärsä on päässyt perille Inariin ja on aloittanut hommat. Paikalla on myös Kuura, joka on saman ikäinen kuin Kärsä. Ihanaa, että sennukoirat pääsevät ja jaksavat vielä metsästää.